Elina Salapoliisina
Elina oli lähtenyt Isi Eläimen mukana kunnantalolle. Joskus maallakin oli
tylsää, ja varsinkin tiistaisin.
'Voi turkasen lempo!'
ärjyi Isi Eläin tul 323t1911d tuaan toimistoonsa. 'Joku tunnoton ruoja on kaatanut
kahvimukini ylettömän tärkeille papereille!'
'Älä huoli isi' sanoi Elina 'Minä selvitän kuka selkärangaton kommunisti on
syyllinen tähän pöyristyttävään vandalismiin'
'No hitonkos hätä tässä sitten on' isi sanoi ja lähti hakemaan uutta kahvia.
Epäiltyjä olivat kaikki ne, joilla oli avaimet isin toimistoon; yövartija,
siivooja, talonmies - ja tietysti hovimestari.
Elina päätti lähteä tapaamaan kaikkia henkilökohtaisesti.
'En se minä ollut. Viime yönä tarkistin kunnantalon vain ulkopuolelta' kertoi
yövartija.
'Voi, en se minä ollut. Isäsi on niin säntillinen eläin, ettei hänen
toimistoonsa tarvitse kajota kuin kerran kuukaudessa, ja minä siivosin sen
viime viikolla' kertoi siivooja.
'En se minä ollut. Viime ehtoona olin naapuripitäjässä traktorimessuilla'
kertoi talonmies.
'Ai hei Minna' Elina sanoi.
'Hei Elina'
'Hyvänen aika, enhän se minä ollut. Olen ollut Karibialla tapaamassa sairasta
tätiäni ja tulin aivan juuri' kertoi hovimestari.
Elina tiesi ratkaisun. Hän soitti paikalle kaikki epäillyt.
'Olettaisin, että Elina-Neiti on keksinyt ratkaisun mysteeriin' hovimestari
sanoi kaikkien asetuttua sohvalle.
'Nerokkaasti päätelty. No niin. Ainakin yksi teistä puhuu palturia. Se on
fakta' Elina aloitti.
'Valitettavasti en päässyt tutkimuksissani sen pidemmälle' hän jatkoi.
Poliisimestari Gifu antoi Elinalle mitallin.
Paha saa aina palkkansa.
LOPPU
|
