Hoitotyön päätöksenteko ja raportointi - ennakkotehtävä
Tyypillinen moniammatillinen päätöksentekotilanne, jossa olen ollut, on ollut hoitokokous, missä yleensä on mukana useita eri alojen edustajia. Tilanne oli minulle aivan uusi ja oli mielenkiintoista olla mukana näkemässä kuink 555b15f a moniammatillinen yhteistyö ja päätöksenteko toimii.
Ennen hoitokokouksen alkamista olin saanut lukea potilaan tiedot Pegasoksesta ja minulle oli kerrottu mitä asioita tällä kertaa potilaan kanssa käsitellään. Otin itselleni mukaan kynää ja paperia muistiinpanoja varten ja otin ensin vastaan potilaan lähiomaiset, hänen vaimonsa, poikansa ja tämän vaimon, jotka tahtoivat olla mukana kokouksessa. Tämän jälkeen lähdin hakemaan potilasta, joka oli erittäin jännittynyt tulevasta. Potilas oli 56- vuotias mieshenkilö, joka oli ollut sairaalassa jo melko kauan levinneen eturauhassyövän vuoksi. Hän oli kuitenkin kaikesta huolimatta hyvässä kunnossa ja toivoi pääsevänsä vielä kotiin. Siitä asiasta olikin tarkoitus keskustella tässä kyseisessä kokouksessa.
Kun olin saattanut potilaan ja hänen omaisensa huoneeseen, jossa kokous oli tarkoitus pitää, lähdin etsimään potilaan omahoitajaa, joka oli kutsunut muut kokoukseen osallistuvat paikalle. Keräsimme potilaan kansiot ja muut paperit mukaamme ja menimme kokoushuoneeseen odottamaan muita. Noin kymmenen minuutin odottelun jälkeen paikalla olivat jo potilas, hänen omaisensa, potilaan omahoitaja (sairaanhoitaja), potilaan varaomahoitaja (perushoitaja), minä opiskelija, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja enää puuttui vain lääkäri, joka tulikin sitten pian paikalle.
Kokous aloitettiin ensin keskustelulla potilaan voinnista. Ensin potilas kertoi itse tuntemuksistaan ja tämän jälkeen hoitajat kertoivat kuinka potilas on heidän näkemyksensä mukaan voinut ja suoriutunut päivärutiineistaan. Tämän jälkeen lääkäri kyseli potilaalta tarkennuksia joihinkin asioihin ja kertoi uusimmat testitulokset. Tulosten mukaan syöpä oli saatu hallintaan ja nyt seuraavaksi keskitytään siihen, ettei se enää jatka leviämistä ja kasvamista ja pyritään poistamaan, tai ainakin pienentämään sitä. Lääkäri kyseli potilaan omia mielipiteitä hänen tämänhetkisestä lääkityksestään ja ehdotti yhden lääkkeen lopettamista kokonaan, mistä potilas oli kovin mielissään. Keskustelu eteni luonnollisesti eteenpäin vaikka minkäänlaista listaa käytävistä asioista ei ollut tehty. Potilas kertoi toivovansa kotiin pääsyä mahdollisimman pian. Hän sanoi haluavansa viettävää mahdolliset viimeiset aikansa mieluummin kotona kuin sairaalassa ja uskoi pärjäävänsä kahdestaan vaimonsa kanssa. Fysioterapeutti kertoi heidän harjoitteluistaan, kuinka potilas on liikkunut pyörätuolin kanssa ja ilman tuolia tuen kanssa. Hän oli samaa mieltä potilaan kanssa siitä, että tämä varmasti pärjäisi etenkin jos vain kotiin järjestettäisiin kotihoito auttamaan säännöllisin väliajoin. Toimintaterapeutti ehdotti kotiin joitakin liikkumista helpottavia välineitä; kuten nousutuki sängyn reunaan, jalkalistat pois ovien edestä, mahdollisesti liukulevyt pyörätuolia varten sellaisiin paikkoihin joihin olisi vaikea päästä pyörätuolilla kuten WC ja parveke ja muita nousua ja liikkumista helpottavia apuvälineitä. Sovittiin, että asia hoidetaan mahdollisimman pian niin, että toimintaterapeutti käy ensin potilaan kotona ja sitten katsotaan mitä apuvälineitä tarvitaan. Lääkäri halusi vielä kuulla potilaan omaisia heidän mielipiteistään. Jaksaako vaimo? Onko pojan ja tämän vaimon mahdollista auttaa ja kuinka paljon? Omaiset olivat innoissaan ja kertoivat, että asiaa on pohdittu jo kauan ja he ovat sopineet järjestelyistä niin, että poika käy viikoittain auttamassa viemällä vanhemmat kauppaan, siivooja vanhemmilla jo viikoittain käy ja muut asiat pyritään hoitamaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta potilas voisi olla kotona. Hoitajat vielä kertoivat kuinka potilas on saavuttanut hoitoon asetetut tavoitteet ja kuinka tämä on motivoitunut kuntoutumaan ja he myös kannattivat potilaan kotiuttamista. Sosiaalityöntekijä lupasi hakea potilaalle kuljetuspalvelu-oikeuden, jotta tämä voi liikkua myös taksilla muutaman euron hintaan. Lisäksi hän lupasi tarkistaa ja järjestää potilaan taloudellisia asioita ja päivittää tämän toimeentulotuki yms. papereita. Tämän jälkeen lääkäri tutki vielä potilaan papereita ja selaili tutkimustuloksia. Lääkityksestä ja hoidoista hän vielä puhui potilaalle ja sovittiin, että potilas käy säännöllisesti, sovittuina aikoina hoidoissa ja laboratoriotutkimuksissa. Lisäksi päätettiin järjestää kotihoito käymään potilaan luona aluksi joka toinen päivä ja sen jälkeen käyntejä harvennettaisiin voinnin ja pärjäämisen mukaan. Uusi hoitokokous päätettiin järjestää jo muutaman kuukauden kuluttua, mutta ajankohta jätettiin toistaiseksi vielä auki. Sovittiin, että potilas pyritään kotiuttamaan noin viikon kuluttua kokouksen jälkeen, riippuen siitä kuinka kauan kodin apuvälineiden saamisessa ja asentamisessa kestää. Potilas sekä hänen omaisensa olivat äärettömän kiitollisia ja onnellisia tästä kotiin pääsemisen mahdollisuudesta ja heillä oli paljon kysymyksiä vielä tulevista hoidoista, paranemismahdollisuuksista ja erilaisista käytännön asioista. Kokous päättyi iloisiin tunnelmiin ja loppuviikon potilas oli kuin tulisilla hiilillä odottaen kotiin pääsyä innolla.
|
