Koulun maantieto Maailma

Oppikirjan tehtävien vastaukset

Luku 1

1. a) Maailmankaikkeuden syntyhetki noin 14-15 miljardia vuotta sitten,

b) Galaksi, johon Aurinkokuntamme kuuluu,

c) Valon vuodessa kulkema matka,

d) Tähtikuvioita eli tähdistöjä voidaan erottaa 88 kpl. Tähdet näyttävät sijaitsevan Maasta katsottuna lähellä toisiaan.

2. Kyllä voi, Auringon.

3. a) Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto.

c) Kaasuplaneetat ovat suuria eikä niillä ole kovaa kivipintaa, kiviplaneetat ovat pienempiä ja niillä on kiinteä pinta.

4. Sopiva etäisyys Auringosta, ilmakehä ja vesi.

Luku 2

1. Maa kiertää Aurinkoa 'kallellaan'. Maan akselin kulma kiertorataan nähden on 66,5 astetta. Koska kulma pysyy koko ajan samana, pohjoinen pallonpuoli 12112y2416m sko on välillä kallistuneena kohti Aurinkoa (pohjoisen kesä) ja välillä kallistuneena poispäin Auringosta (pohjoisen talvi). Maapallon kiertoon Auringon ympäri kuluu yksi vuosi.

2. - 21.6., kesä, talvi, Kravun kääntöpiiri.

- 23.9., syksy, kevät, päiväntasaaja.

- 22.12., talvi, kesä, Kauriin kääntöpiiri.

- 21.3., kevät, syksy, päiväntasaaja.

3. a) klo 11,

b) klo 5 (aamulla),

b) klo 14,

c) klo 13.

4. Kellonaikaa siirretään tunnilla eteenpäin (maaliskuun viimeisen sunnuntaina, aamuyöllä). (Muistisääntönä on se, että kellon viisareita siirretään aina kohti kuluvan vuoden juhannusta - keväällä siis eteenpäin, syksyllä taaksepäin).

5. a ja b) Kuun vetovoima aiheuttaa merenpinnan nousun, mikä huomataan erityisesti kapeissa vuonoissa ja matalilla rannoilla.

Luku 3

1. Kuuma, lämmin, lauhkea, kylmä.

2. a) Alaska, b) lämmin, c) lauhkea, d) lämmin, e) kuuma, e) kylmä.

3. Auringon säteet tulevat napa-alueilla vinosti maahan ja siksi säteilyn määrä pinta-alaa (esimerkiksi neliömetriä) kohti on napa-alueilla pienempi.

4. Matalapaineessa lämmennyt ilma kohoaa ylöspäin. Näin maan pinnalla on alue, jossa pääsee virtaamaan ilmaa korkeapaineen alueelta, johon ilmaa on virrannut ylemmistä ilmakerroksista.

Luku 4

a) kuuma; suuri ympäri vuoden (yli 2 000 mm/vuosi)

b) kuuma; melko suuri, mutta selvä kuivakausi (yli 1 000 mm/vuosi)

c) kuuma tai lämmin (ns. kuumuusaavikot); alle 100 mm/vuosi

d) lämmin; 100-1 000 mm/vuosi, sataa talvella

e) lauhkea; vähän, 100-1 000 mm/vuosi

f) lauhkea; melko paljon, 500-2 000 mm/vuosi

g) lauhkea; melko paljon, 500-2 000 mm/vuosi (osa lumena)

h) kylmä; vähän alle 500 mm/vuosi (pääosa lumena)

2. a) Iso-Britannia on merten ympäröimä, länsituulet tuovat sateita Isoon-Britanniaan ympäri vuoden. Suomi on osittain Skandien suojassa, joten vain osa Atlantilta tulevalta kosteudesta saapuu Suomeen asti.

b) Perun rannikolla vaikuttaa kylmä merivirta, kun taas lämmin Golfvirta tuo kosteutta Norjan rannikolle.

3. Jäämeren rannikolla on matalaa tundrakasvillisuutta, koska siellä on viileä ja lyhyt kesä sekä pitkä ja kylmä talvi. Tundralla menestyvät vain sammalet, jäkälät ja varvut.

Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on havumetsää. Ilmastoa on kuvattu osuvasti lumen ja metsän ilmastoksi: Vettä sataa riittävästi puiden kasvuun, mutta melko viileä ilmasto sopii parhaiten havupuille.

Länsi- ja Keski-Euroopassa ei ole kylmää talvea. Vettä sataa melko paljon ympäri vuoden. Täällä menestyvät monet lehtipuut.

Itäisessä Keski-Euroopassa (Unkari) ja Ukrainassa sataa niin vähän, että puut eivät juurikaan menesty. Alueella on tyypillinen puuton aro, jossa heinät ja sipulikasvit ovat yleisiä.

Välimeren alueella kesä on kuuma ja kuiva, mutta talvi on lauha ja sateinen. Alueen monilla puilla on nahkeat lehdet, mikä on sopeutuma kuumaan ja kuivaan kesään.

4. Saharan aavikolla on vain aavikkokasveja, sillä siellä sataa vain hyvin harvoin. Kasvillisuus on niukkaa. Aavikolla menestyvät kasvit ovat monin eri tavoin sopeutuneet kuivaan ilmastoon.

Savannilla on yksi tai kaksi kuivaa kautta. Sateet tulevat sadekautena. Savannilla puita on harvakseen ja suurimman osan maasta peittävät heinäkasvit.

Lähellä päiväntasaajaa sataa paljon ympäri vuoden. Alueelle on muodostunut monimuotoinen sademetsä.

Luku 5

a) 135 miljoonan vuoden aikana mantereet ovat vaeltaneet erilleen: Yhdestä jättiläismantereesta on muodostunut seitsemän mannerta.

b) Laatat erkanevat mannerlaattoja liikuttavien maapallon sisäisten virtausten seurauksena. Erkanemiskohtia on valtamerten keskiselänteillä, joissa syntyy uutta merenpohjaa.

c) Australia oli 135 miljoonaa vuotta sitten yhteydessä Etelämantereeseen.

d) Intian laatta on törmännyt Aasian laattaan, minkä seurauksena on poimuttunut Himalaja.

2. Nuoren poimuvuoriston vuoret ovat korkeita, jyrkkärinteisiä ja terävähuippuisia, vanha poimuvuoristo on kulunut matalaksi ja sen muodot ovat loivia. Nuoria poimuvuoristoja ovat mm. Kalliovuoret, Alpit, Andit ja Himalaja. Ural ja Appalakit ovat vanhoja poimuvuoristoja.

3. Sekä Välimeren seutu että Amerikan länsirannikko ovat maankuoren laattojen reunakohdissa.

4. a) Tulivuoren rinteelle kerrostuu vuorotellen tuhka- ja laavakerroksia. Esimerkiksi Etna.

b) Kallioperän iso lohko nousee pystysuoraan ylös laattojen liikkeiden seurauksena.

a) Kerrostulivuori on syntynyt, kun maankuoren sisältä purkautuu laavaa ja tuhkaa.

Esimerkiksi Schwarzwald ja Vogeesit.

Luku 6

1. a) Eroosio on maaperän kulumista, kun esim. tuuli, vesi tai jää irrottaa maa-ainesta ja kuljettaa sen pois.

b) Rapautuminen on kiven ja kallion rikkoutumista ja kulumista esim. lämpötilan vaihteluiden tai jäätyvän veden takia.

c) U-laakso on jäätikön ja sen mukana kulkeutuneiden kivien kuluttama U-kirjaimen muotoinen laakso.

d) Suisto on jokiveden kuljettamista aineksista jokisuuhun muodostunut matala maa-alue, jossa joki usein haaroittuu moneksi laskujoeksi.

2. Dyyni syntyy, kun tuuli kuljettaa hiekkaa mukanaan ja kasaa sen lopulta pitkänomaisiksi kasoiksi, dyyneiksi.

4. Vuoren rinnettä alas virtaava vesi kuluttaa itselleen V-kirjaimen muotoisen uoman. Jokiuoman reunat ja pohja kuluvat voimakkaasti nopeasti virtaavan veden vaikutuksesta. Veden mukana vierivät kivet ja sora voimistavat veden kuluttavaa voimaa.

Tasaisemmalla maalla joki virtaa hitaammin, ja veden kulutustyö on vähäisempää. Joki kuluttaa itselleen U-kirjaimen muotoisen uoman.

Kun veden virtaus hidastuu riittävästi, veden mukana kulkenut maa-aines alkaa kasautua joen pohjaan.

Luku 7

1. a) Mannerilmastoa.

b) Anadyrissä, joulukuu noin -28  C.

c) Barnaulissa, heinäkuu noin +33  C.

d) Anadyrissä tundra, Barnaulissa havumetsä, Astrahanissa aro.

2. a) Tundran maaperän ikirouta estää puiden juurien kasvun.

b) Liiallinen kuivuus.

c) Metsät on hyvän maaperän takia raivattu viljelymaiksi. Metsiä on jäänyt asutuksen ja liikenneväylien alle.

d) Haihtuva vesi nostaa maanpintaan haitallisia suoloja. Myös torjunta-aineet ovat pilanneet maata.

3. Koillisväylän kautta meritie Euroopasta Aasiaan on paljon lyhyempi kuin Afrikan ympäri. (Suezin kanavaan eivät suuret rahtialukset mahdu.)

4. a) Volga, b) Kaspianmeri, c) Baikaljärvi, d) Oimjakon, -68  C.

Luku 8

1. a) Alaltaan maailman suurin.

b) Asukasluvultaan kuudenneksi suurin.

c) Noin 85 %.

d) Euroopassa karjalaiset, syrjäänit ja mordvalaiset, Aasiassa marit ja vogulit.

2. a) Pietari. b) Petroskoi. c) Moskova. d) Vladivostok.

3. a) Suuri osa maasta on sopimatonta maatalouteen esim. kylmyyden tai kuivuuden takia. Maatalous on tehotonta, hehtaarisadot jäävät pieniksi.

b) Teollisuus on tehotonta. Monet tuotteet eivät laadultaan kykene kilpailemaan länsimaisten tuotteiden kanssa.

c) Tärkeimmät vientituotteet ovat raaka-aineita: maaöljyä, maakaasua, puuta, malmeja.

Luku 9

1. a) Vuoden keskilämpötilat ovat samat, noin +10  C.

b) Lauhkea vyöhyke.

c) Alankomaissa sataa enemmän.

d) Alankomaat saa sateita Atlantilta, Ukraina on sisämaassa.

e) Ukrainassa on kesällä selvästi lämpimämpää, talvella kylmempää kuin Alankomaissa.

f) Alankomaissa on meri-ilmasto, Ukrainassa mannerilmasto.

2. a) "Kaikkien venäläisten äiti".

b) Vuoristo suojaa eteläistä Krimiä kylmiltä pohjoistuulilta.

3. a) Tonava. b) Sampi. c) Krimin niemimaa. d) Jalta. e) Odessa.

4. (Kirjan kartta 89A!)

a) Romania: maaöljy, maataloustuotteet.

b) Bulgaria: maataloustuotteet.

Tunti 10

1. a) Lauhkeaan vyöhykkeeseen.

b) Lehtimetsiä.

c) Metsät on raivattu pelloiksi ja laitumiksi.

2. Suuria patoja rakentamalla hollantilaiset ovat vallanneet mereltä maata omaan käyttöönsä.

3. a) Noin 40 %. 

b) Syvänkö.

c) Tuulimyllyjen avulla nostettiin kasteluvettä kanavista pelloille ja liikavettä mereen johtaviin kanaviin.

d) Suurien sähköpumppujen avulla.

e) Niistä saadaan kastelu- ja juomavettä, niissä voi uida ja purjehtia.

4. a) Belgia, Alankomaat ja Luxemburg.

b) Belgiasta kivihiiltä, Luxemburgista rautamalmia, Alankomaista elintarvikkeita.

c) Euroopan unioni, EU.

Luku 11

1. a) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

b) Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti.

c) Englantilaisiksi tai briteiksi.

d) Skotlannista.

2. a) Penniinit.

b) Länsipuolella on sateisempaa kuin Atlantilta katsottuna vuoriston suojaisella itäpuolella.

c) Britannian länsiosassa maatalous on karjanhoitoa, itäpuolella maanviljelyä.

3. a) Noin 2 %.

b) Melko vähäinen.

c) Noin puolet maan tarpeesta.

4. a) Maan keskiosassa.

b) Esim. raskasta metalliteollisuutta.

c) Ne eivät ole kyenneet kilpailemaan ulkomailta saatavien hiilen ja metallimalmien kanssa. Hiilikaivokset likaavat ympäristöään.

5. Junilla liikennöinti on nopeampaa ja turvallisempaa eikä se pilaa ilmaa.

Luku 12

1. a) Ranska on alaltaan suuri valtio, jonka alueella on monia ilmastoltaan, pinnanmuodoiltaan ja kasvillisuudeltaan erilaisia alueita.

b) Ranska on Euroopan unionin suurin maataloustuottaja ja maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä.

Pinnanmuodot Ilmasto Kasvillisuus

1. Alanko   alankoa meri-ilmasto lehtimetsiä, laitumia

2. Keskiylänkö  matalaa vuoristoa mannerilmasto lehtimetsiä

3. Välimeren rannikko  alankoa välimerenilmasto nahkealehtisiä puita, pensaita

4. Vuoristo  korkeaa vuoristoa mannerilmasto havumetsiä

3. a) Juustolaatu. b) Voisarvi. c) Automerkki. d) Matkustajalentokone. e) Avaruusraketti.

4. a) Eiffelin torni, kuuluisat museot ja kirkot, muoti, vilkkaat ja värikkäät katunäkymät.

b) Kauniit maisemat, laskettelukeskukset.

c) Upeat rantamaisemat, hiekkarannat, huvittelupaikat.

d) Kauniit maisemat, vanhat linnat.

Luku 13

1. Vuonna 1990 entiset Länsi-Saksa ja Itä-Saksa yhdistyivät rauhanomaisesti yhdeksi valtioksi.

Pinnanmuodot Maataloustuotteita

1. Pohjois-Saksan alanko alankoa karjatalous: liha, maito

2. Keskivuoristo matalaa vuoristoa vehnä, sokerijuurikas, viini

3. Alppien reuna-alue  korkeaa vuoristoa karjatalous: liha, maito

puu

3. Työvoiman korkea ammattitaito, ahkeruus, pyrkimys hyvään laatuun. Suuret ja ostokykyiset kotimaan markkinat. Hyvät liikenneyhteydet.

4. "Wessit" ovat entisen Länsi-Saksan, "ossit" Itä-Saksan asukkaita.

5. a) Enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

b) Saksa houkuttelee suurena ja vauraana maana, jonka arvellaan tarjoavan monenlaisia työmahdollisuuksia. Saksaan on helpompi päästä kuin moneen muuhun maahan. 

Luku 14

1. Siisteys, turvallisuus, hyvät harrastusmahdollisuudet (vaellus, laskettelu, hiihto), upeat maisemat.

2. Jyrkkään rinteeseen on talven aikana kertynyt lunta, joka lähtee liikkeelle esimerkiksi nopean sään lauhtumisen, rinteessä liikkumisen tai jopa voimakkaan äänen seurauksena.

O, V, O, V, O.

Luvut 15-16

1. Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa, Tanska, Ruotsi.

2. a) Puola on suureksi osaksi maaperältään hyvää alankoa. Ilmasto suosii maataloutta.

b) Kivihiiltä, lyijyä, sinkkiä ja kuparia.

c) Kivihiili, koneet, kulkuneuvot, tekstiilit.

3. a)

Pinta-alan mukaan  Asukasluvun mukaan

Liettua Liettua

Latvia Latvia

Viro Viro

b) Kaikki ovat selvästi pienempiä.

4. a) Koko alue on alankoa.

b) Ilmasto on hieman Suomea lämpimämpi ja kosteampi.

c) Kasvillisuus havu- ja lehtimetsiä, lehtipuita enemmän kuin Suomessa.

d) Lauhkea ilmasto ja hedelmällinen maaperä luovat hyvän perustan maataloudelle.

e) Virossa viro, Latviassa latvia, Liettuassa liettua, jotka eivät ole sukulaiskieliä keskenään.

5. a) Kallioperässä on niukasti luonnonvaroja.

b) Öljyliuske, "palava kivi".

c) Ydinvoimalla.

d) Sähkötekniikka, hienomekaniikka, elintarviketeollisuus, tekstiiliteollisuus, metalliteollisuus, puunjalostus.

Luku 17

1. a) T¿ekkoslovakia jakautui 1990-luvulla rauhanomaisesti kahtia, syntyivät T¿ekki ja Slovakia.

b) Kielet ovat lähisukuisia, uskonto on katolilaisuus, elintavat ja kulttuuri ovat samantapaisia.

2. Tonava on tärkeä liikennereitti. Joesta saa kastelu- ja talousvettä. Koskipaikoissa on voimaloita.

3. a) Alanko on syntynyt Tonavan ja sen sivujokien kuljettamista lietteistä.

b) Aro.

c) Sademäärä on vähäinen.

d) Vehnä, maissi, auringonkukka, paprika, omenat, sipulit, vihannekset, kukat.

4. a) Praha. b) Bratislava. c) Budapest.

Luku 18

1. a) Ne ovat syntyneet kun osa Dinaarisista vuorista on vajonnut mereen.

b) Maanalaiset joet ovat kuluttaneet kalkkikivikallioon luolaverkostoja. Luolien katon läpi tihkuvasta vedestä on saostunut kalkkia puikoiksi.

2. a) Kalkkikivialue, jossa on veden syövyttämiä laaksoja, rotkoja ja tippukiviluolia. b) Karstialueella luolan sortumisesta syntynyt laaja laakso. c) kivetön pieni rusina. d) Balkanin alueen kansallisuus

3. a) Siellä on vuorista. b) Laiva- ja lentoliikenne.

4. Koska siellä on monia kansallisuuksia, jotka haluavat elää omassa valtiossaan.

5. a) Albania, b) Bosnia-Hertsegovina.

6. Katolilaisia, ortodokseja, islaminuskoisia.

Luku 19

1. a) Aurinkoinen kesä, hiekkarannat, historialliset kaupungit, vanhat rakennelmat, taide ja kulttuuri. b) Laskettelu ja hiihto.

2. a) Pohjois-Italia ja Rooman alue. b) Tuottoisaan maatalouteen ja monipuoliseen teollisuuteen.

Pohjois-Italia Etelä-Italia

Ilmasto Sataa kesällä ja talvella. Sataa vain talvella.

Maaperä  hedelmällinen karu

Tuotteet   omena, päärynä, persikka, oliivi, viini, sitrushedelmä,

maissi, riisi

maissi, vehnä

4. a) Roomassa, b) Pohjois-Italiassa, c) Pyreneillä Espanjan ja Ranskan välissä.

d) Sisilian eteläpuolella.

Luku 20

1. a) Latinalaisen Amerikan valtioissa, kuten Meksikossa, Kolumbiassa, Venezuelassa, Argentiinassa, Uruguayssa, Perussa, Chilessä jne.

b) Koska suurin osa Latinalaista Amerikkaa, Brasiliaa lukuun ottamatta, kuului Espanjalle.

2. Venäjä, Turkki, Ukraina, Ranska.

3. a) Se on pöytämäinen, tasainen ylätasanko Keski-Espanjassa.

b) Kitaralla säestettävä espanjalainen tanssi.

c) Pohjois-Espanjassa, Baskimaassa, elävä vähemmistökansa.

4. a) Hedelmien viljely perustuu aurinkoiseen kesään ja lauhkeaan talveen sekä kasteluun.

b) Siellä on laaja kastelujärjestelmä ja muovihuoneita.

5. a) Itä- ja etelärannikolla, b) Itä- ja etelärannikolla sekä sisämaassa jokien varsilla, c) Portugalissa ja Länsi-Espanjassa.

Luku 21

1. a) Kasvukausi on aika, jolloin kasvit kasvavat (vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 ^oC). Muuna aikana kylmyys tai kuivuus estää kasvun.

b) a) Noin 10 kk, c) alle 6 kk.

3. a) Länsi- ja Keski-Euroopassa Pohjois-Italiasta Lontooseen ulottuvalla kapealla banaanin muotoisella vyöhykkeellä.

b) "Sininen banaani"

4. a) . a) Mm. Pohjanmeren rannikolla Hollannissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Puolassa, T¿ekin tasavallassa, Slovakiassa ja Ukrainassa.

b) Maakaasukenttiä on mm. Norjanmerellä, Pohjanmerellä, Pohjois-Italiassa, Itävallassa ja T¿ekissä.

Luku 22

1. a) Kaupungeissa on tarjolla työtä, kouluja ja runsaasti erityisesti nuoria houkuttelevia virikkeitä.

b) Ruuhkat, saasteet, asuntojen ja työpaikkojen puute sekä koulujen ja terveyspalvelujen riittämättömyys.

2. a) Asutus on tiheintä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Tiheästi asuttuja alueita ovat mm. Alankomaat, Ruhrin alue Saksassa, Pohjois-Italia sekä monet alueet muualla Euroopassa.

b) Tiheimmin asutuilla alueilla on paljon perinteisiä teollisuuskaupunkeja ja työpaikkoja.

c) Islannissa, Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa ja Skotlannissa.

3. a) Saksassa.

b) Vapaa siirtolaispolitiikka, tarjolla olevat työpaikat, muilta maahan muuttaneilta kuullut hyvät kokemukset.

Luku 23

1. Jatkuva korkeapaine.

2. Lämpimintä on huhti-marraskuussa, sademäärä on pieni kautta vuoden.

3. a) Kuivuuteen, kuumuuteen ja suuriin lämpötilan vaihteluihin.

b) Akasiat (akaasiat) ottavat vettä syvältä maasta pitkillä juurillaan, pienet jyrsijät kaivautuvat maahaan suojaan kuumuudelta, eläimet liikkuvat vain öisin kun on viileämpää jne.

4. a) Liikalaidunnus ja polttopuiden hakkuut lisäävät eroosiota aavikon laidalla.

b) Istuttamalla puita, pienentämällä karjalaumoja ja suosimalla aavikoilla hyvin toimeen tulevia kasveja ja eläimiä.

Luku 24

1. 1. Kenia, 2. Tansania, 3. Sambia, 4. Zimbabwe, 5. Angola.

2. a) Heinikkoa, pensaikkoa ja paikoin myös puita.

b) Kuivakausi ja sadekausi, jolloin luonto puhkeaa kukkaan.

3. a) Ne muokkaavat savannin kasvillisuutta laiduntamiseen sopivaksi.

b) Savannipalo voi tuhota kyliä, vaikeuttaa kulkemista ja tuhota kokonaisia villieläinlaumoja.

4. a) Luonnonsuojeluun panostetaan,

b) safarituristit tuovat alueelle tuloja.

Luku 25

1. a) Päiväntasaajan alueella sataa runsaasti läpi vuoden.

b) Kuolleet kasvinosat hajoavat nopeasti jolloin muut kasvit voivat käyttää niistä vapautuvia ravinteita.

3. a) Ne kuluttavat tehokkaasti hiilidioksidia ja vapauttavat ilmaan runsaasti happea.

b) Hakkuut, salametsästys, asutuksen leviäminen ja teiden rakentaminen.

4. a) Kulkuyhteydet ovat huonot ja tiheä sademetsä on vaikeakulkuista.

b) Maaperässä on vain vähän ravinteita.

Luku 26

1. a) Nykyinen väkiluku yli 6 miljardia. b) Noin 80 miljoonaa ihmistä enemmän kuin nyt. c) Vuonna 2050 noin 9 miljardia.

2. a) Afrikassa.

b) Köyhiä kehitysmaita.

c) Se alkaa vähentyä.

d) Saksa, Italia, Baltian maat, Venäjä.

3. a) Se on alkanut hidastua.

b) Koulussa oppii lukemaan. Lukutaidon avulla saa helpommin ammatin ja paremman toimeentulon. Lukutaidon avulla oppii huolehtimaan paremmin omasta ja lastensa ravinnosta ja terveydestä sekä käyttämään ehkäisymenetelmiä.

4. Käyttämällä enemmän lannoitteita ja torjunta-aineita. Tehostamalla työmenetelmiä. Jalostamalla kasveja ja eläimiä tuottavammiksi. Raivaamalla uusia alueita maanviljelyyn.

Luku 27

1. a) Kanada, Suomi, Ruotsi.

b) Monet Afrikan maat, Etelä-Aasia.

c) Erittäin hyvää, hyvää tai ainakin kohtalaista.

2. a) Maatalouden kasteluvedeksi.

b) Kehitysmaissa yli 80 % vedestä käytetään kasteluun, teollisuusmaissa vain noin 30 %.

3. a) Likaantunut vesi aiheuttaa suureen määrän erilaisia tauteja. Puhtaan veden saanti helpottaisi usein ratkaisevasti ihmisten elämää.

b) 150 litraa vettä vuorokaudessa.

4. Käymälä- ja jätevesien johtaminen viemäreitä pitkin puhdistettaviksi. Uusien kaivojen kaivaminen, vanhojen suojaaminen likavesiltä. Sadeveden kerääminen talteen. Kasteluveden säästäminen esim. maanalaisia putkistoja käyttämällä. Vähän vettä vaativien kasvien jalostaminen.

Luku 28

1. rikkaita teollisuusmaita - köyhiä valtioita, joissa vähän teollisuutta,

asukkailla mahdollisuus koulutukseen ja terveydenhoitoon - vain osalla mahdollisuus käydä koulua ja käydä lääkärissä

korkea BKT - alhainen BKT,

Lisäksi Amerikka-kirjan s. 73 on mainittu seuravat erot:

Perheen koko: Pieni - suuri

Väestönkasvu: Hidasta - nopeaa

Ruoka: Riittävästi, monipuolista - usein pula, yksipuolista

Asumisolot: Hyvät - Alkeelliset

Keskielinikä: Yli 75 v. - alle 75 v.

Maatalous: Koneellista, suuret sadot - alkeellista, pienet sadot

Vientituotteet: jalostettuja tuotteita - raaka-aineita.

2. Köyhimpiä kehitysmaita on Afrikassa ja Aasiassa, teollistuneita kehitysmaita myös Etelä-Amerikassa.

3. Humanitaarisella avulla lähettämällä ruokaa, lääkkeitä, rahaa ja avunantajia. Järjestöt saavat osan varoistaan yksityisten ihmisten lahjoituksina.

4. Osallistumalla kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen avun antamiseen (esimerkiksi luokan tai oma kummilapsi, antamalla rahaa keräyksiin, osallistumalla hyväntekeväisyyskonsertteihin jne.). Ostamalla tuotteita, joiden ostaminen auttaa kehitysmaiden asukkaita (ns. reilun kaupan tuotteet). Vaikuttamalla poliittisiin päätöksiin, miten kehitysyhteistyötä toteutetaan.