Unix on osituskäyttöjärjestelmä mikrotietokoneille, työasemille ja supertietokoneille. Käyttäjä kommunikoi tietokoneen kanssa komentotulkin (shell) välityksellä. Kun kirjoitetaan komento, niin komentotulkki tulkitsee sen ja kutsuU tarvittavia ohjelmia.
Tieto voidaan tallentaa levykkeelle tai levylle tiedostoina. Tiedosto voi olla esimerkiksi tekstimuotoisia muistiinpanoja, raportteja tai kääntäjän tekemä objektitiedosto.
UNIX:n tiedostot nimetään seuraavasti:
Kuten useimmat monen käyttäjän järjestelmät, UNIX antaa käyttäjille mahdollisuuden suojata omat tiedostonsa muilta.
Levylle mahtuu paljon tiedostoja. Jos tiedostoja ei mitenkään ryhmitellä, niiden hallinta on vaikeaa. Tämän tilanteen helpottamiseksi voidaan käyttää hakemistoja. Tiedostot tallennetaan hakemistoihin.
Ylintä hakemistotasoa sanotaan pää- eli juurihakemistoksi. Tämän alla voi olla alihakemistoja, joiden alla voi edelleen olla alihakemistoja jne. Syntyy hierarkkinen hakemistorakenne. Tällaista rakennetta verrataan usein ylösalaisin olevaan puuhun, jossa ylimmäisenä on juuri.
Hakemistoerotin on kauttaviiva (/) (DOSissa kenoviiva (\). Hakemistojen nimiä koskevat samat säännöt kuin tiedostojen nimiä. Alihakemistoihin viitataan käyttämällä hakemistoreittiä eli polkua. Reitti kirjoitetaan juuresta alkaen erottamalla eri tasot kauttaviivalla /. Tiedoston sijainti hakemistopuussa voidaan ilmoittaa polkunimellä, jossa luetellaan kaikki hakemistot juuresta asti kauttaviivoilla erotettuina, esim. /home/tite_ko/tietkay/.elm/elmrc
UNIX-koneissa on useita käyttäjiä, joten eri käyttäjien tiedostot täytyy jotenkin pitää erillään. Tätä varten joka käyttäjällä on kotihakemisto, joka on varattu käyttäjän henkilökohtaiseen käyttöön. Kotihakemiston sijainti tiedostopuussa voi vaihdella, mutta useimmissa tapauksissa siihen voi viitata symbolilla ~. Toisen käyttäjän kotihakemistoon voi viitata nimellä ~tunnus, esim. ~tmakela. Kotihakemistoon voi itse tehdä omia alihakemistoja.
Nykyistä hakemistoa sanotaan työhakemistoksi ja siihen voi viitata pisteellä (.). Hakemiston yläpuolella olevaa hakemistoa sanotaan äitihakemistoksi. Siihen viitataan kahdella pisteellä (..). Esim. komennolla cd .. siirrytään äitihakemistoon.
Tiedoston sijainti hakemistopuussa voidaan ilmoittaa suhteessa työhakemistoon. Esim. tyot/teksti1 tarkoittaa nykyisen hakemiston alla olevassa hakemistossa tyot olevaa tiedostoa teksti1.
Usein on mukava viitata samalla kertaa useisiin tiedostoihin ja säästää näin kirjoittamista. UNIX:n komentotulkki antaa tähän mahdollisuuden jokerimerkkien avulla. UNIX:n jokerimerkit toimivat lähes samoin kuin MSDOS:n vastaavat:
Esim. "kook?s" tarkoittaa tiedostoja "kookos", "kookas", "kookks" jne. "v*ttu" tarkoittaa tiedostoja "vttu", "vattu", "varastettu"...". *.tmp" on kaikki ".tmp"-loppuiset.
Komentoja voi antaa näppäimistöltä komentoriveinä tai ne voi kirjoittaa komentotiedostoiksi (shell script). UNIX:n komennot ovat muotoa
komento -optio1 -optio2.. parametri1 parametri2..
missä
Huomaa välilyönnit komennon, optioiden ja parametrien välillä!
Komentorivillä voi luetella useita komentoja käyttämällä erottimena puolipistettä (;):
echo hakemistossa; ls -r (kaiutus, käänteinen aakkostus)Komentoja voi ryhmitellä:
(cd ..; ls) ; ls (lisähakemiston/oletushakemiston hakemistolistaus)Komennon voi suorittaa myös taustaprosessina, esim
gcc ohjelma.c & (c-ohjelman käännös)Ohjelman tulosteet voi ohjata toisen ohjelman syötteeksi putkella (pipe):
who | wc -l ; date (käyttäjien määrä ja päiväys)Seuraavassa on esitetty kokoelma yleisimmin käytettyjä komentoja.
Tulostaa hakemiston sisällön. Parametrina voidaan antaa hakemiston nimi. Ilman parametria ls tulostaa nykyisen hakemiston sisällön. Nykyisen hakemiston voi tarkistaa komennolla pwd.
Tulostaa tekstitiedoston sisällön ruudulle tai yhdistää jo olemassa olevia yhdeksi kokonaiseksi. cat tulostaa tiedostot ilman taukoja, joten pidemmät tekstitiedostot kannattaa tulostaa 'more' komennoilla, joka tulostaa ruudullisen kerrallaan.
Poistaa tiedoston. Vastaa DOSsin del komentoa. Huomaa, että rm käsky ei kysele halutaanko todella tuhota tiedosto. Vakio UNIX ei tunne undelete komentoa, joten tuhottu tiedosto on menetetty, sitä ei voida palauttaa takaisin.
Tuhoaa hakemiston. Hakemiston tulee olla tyhjä.
Kopioi tiedosto tai hakemisto. Huomaa, että 'cp' komento tuhoaa tiedoston jonka päälle kopioidaan. Interaktiivisessa moodissa 'cp -i' copy kyselyy jos se aikoo kirjoittaa olemassa olevan tiedoston päälle.
Tidoston tai hakemiston siirto. Huomaa, että nimenmuutos tehdään siirtämällä tiedosto toiselle nimelle.
Luo uuden hakemiston.
Kertoo tämän hetkisen käyttäjälistan. Lyhyesti: who kertoo käyttäjän, terminaalin jossa ko. henkilö on, koneeseen tuloajan ja jos mahdollista, koneen josta ko. henkilö tulee järjestelmään ja/tai muuta informaatiota.
whoami : kertoo millä käyttäjätunnuksella työskentelet
w : näyttää kenellä on istunto koneessa ja mikä ohjelma on suorituksessa
Vaihda työhakemistoa. Pelkkä cd komento ilman argumentteja vaihtaa nykyisen työhakemiston omaksi kotihakemistoksi.
Listaa tiedoston alkua.
Listaa tiedoston näytölle sivu kerrallaan. Tämä on suositeltavaa pitkissä tekstitiedostoissa.
Tietoja hakemiston viemästä levytilasta.
Tietoja vapaasta levytilasta. Eri hakemistoja on voitu ottaa eri levypartitioilta, ja df komento näyttää kaikkien käytettävissä olevien partitioiden (hakemistojen) vapaan tilan sekä nykyisen täyttöasteen.
Etsintä tiedostoista. grep komento hakee annettua merkkijonoa parametri-tiedostoista, ja löytäessään tulostaa sen rivin jolla kyseinen tieto löytyi.
Tulostaa päiväyksen ja kellonajan.
Kun tiedetään käyttäjätunnus, voidaan koneelta "kysellä" tunnuksesta. finger antaa tarkempia tietoja käyttäjistä (nimellä tai käyttäjätunnuksella) esim joutenoloaika (idle), onko lukematonta postia jne. finger tulostaa myös käyttäjän kotihakemistossa olevan tiedoston .plan (siihen on oltava lukuoikeudet).
Man on UNIX järjestelmän ns. "on-line" käyttöopas. Esim. man man, man ls.
UNIX:ssa jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on ryhmä "suojauslippuja", jotka määräävät, mitä käyttäjät saavat tiedostolle tehdä. Sen lisäksi tiedostoon ja hakemistoon liittyy tieto siitä, keitä käyttäjiä em. liput koskevat.
Tiedostojen ja hakemistojen suojaus perustuu:
Järjestelmä erottaa käyttäjät ja ryhmät toisistaan käyttäjä- (UID = User identification) ja ryhmänumerolla (GID = Group identification). Käyttäjänumerot ovat yksikäsitteisiä, ryhmään voi kuulua useampikin käyttäjä, yksi käyttäjä voi kuulua useisiin ryhmiin. Oman UID ja GID numerosi näkee komennolla id. Samalla näkee myös ryhmät joihin kuuluu.
Komennolla "ls -l" voi tarkistaa tiedoston tai hakemiston oikeudet.
newton:~/public_html > ls -lSe tulostaa tiedostoista ns. suojauskaavion sekä tiedoston omistajan ja ryhmän nimet. Suojauskaavio koostuu 10 merkistä, joista
Tämä komento muuttaa hakemiston/tiedoston luku/kirjoitus/suoritus oikeuksia.
Komennolle annetaan parametreina
Oikeudet annetaan seuraavalla tavalla:
Esimerkkejä: "og-w", "ug+rx", "og=rx". "og=" tarkoittaa, että ryhmälle ja muille ei anneta mitään oikeuksia. Saman asian ajaa tietysti "og-rwx".
Esimerkkejä chmod-komennosta:
Ajossa olevaa ohjelmaa sanotaan prosessiksi. Toisinaan kone tuntuu jumiutuvan eikä ota käskyjä vastaan. Tällaisissa tilanteissa on tunnettava jonkin verran prosessien hallintaa: prosesseja on pystyttävä keskeyttämään tai laittamaan taustalle.
Jumiutumistilanteissa voi kokeilla seuraavia kontrollimerkkejä:
Taustalle laitetun työn
Taustalla olevat työt ja niiden numeron saa selville komennolla 'jobs
newton:~/public_html > jobsOmia prosesseja näkee komennolla 'ps' , jonka tulosteessa sarake PID kertoo prosessin tunnistenumeron.
newton:~/public_html > psSeuraava käsky lopettaa ohjelman man
newton:~/public_html > kill -9 %1Seuraavassa taulukossa on esitty UNIX-komento,
vastaava DOS-komento ja lyhyt kuvaus komennosta. Muista, että UNIXissä komento
ja sen lisämääreet on erotettava toisistaan välilyönnillä.
Unix |
DOS |
Kuvaus |
Esimerkki |
ls |
dir |
Hakemiston sisältö |
ls -l |
clear |
cls |
Näytön puhdistus |
clear |
rm |
del |
Poistaa tiedoston |
rm *.tmp |
cp |
copy |
Kopioi tiedoston |
cp tied1 tied2 |
mv |
move |
Siirtää tiedoston |
mv tied jutut/teks |
cat |
type |
Tulostaa tiedoston |
cat tied |
cd |
cd |
Vaihtaa työhakemiston |
cd .. |
more |
more < |
Tulostaa tiedoston |
more tied |
mkdir |
md |
Luo hakemiston |
mkdir kuvat |
rmdir |
rd |
Poistaa hakemiston |
rmdir kuvat |
|