Väestö ja Talous

C. Vesistö
Brasilian vesitö alueista tärkein on ehdottomasti Amazon - joki. Joki on pituudeltaan Wikipedian mukaan 6400 kilometriä, tosin joen mutkikkuus tekee laskennan vaikeaksi ja tulva-aikana osa mutkista suoristuu jolloin myös pituus vaihtelee. Joki kulkee Pohjois- Brasilian läpi aina Belemistä Manaukseen ja siitä vielä jatkuen Kolumbian rajalle saakka.
Amazonilla on noin 1100 tunnettua sivujokea, joista suurimpia ovat muun muassa Xingu, Tocaina, Tapajos ja Araguaia. Sivujoet ovat nekin osa pituudeltaan erittäin pitkiä, esimerkiksi pitkälle sisämaahan virtaava Araguiaia on pituudeltaan lähemmäs 3000 kilometriä. Amazonista virtaavilla sivujoilla on eritäin suuri merkitys maan kulkuyhteyksiin sitä myöten myös talouteen, jokia pitkin on helppo kuljettaa saatuja raaka-aineita ynnä muuta tavaraa. Runsaat joet toimivat myös hyvinä kalastus 13513w2220n alueina Brasilian asukkaille ja juuri kalastus onkin suosittua Brasiliassa.

Brasilian suurin järvi on Represa de Sobradinhon tekojärvi, joka sijaitsee Sao Francisco joen varressa. Pinta-alaltaan tekojärvi on 4220 neliökilometriä ja verrattuna kaikkiin maailman tekojärviin se on kahdenneksitoista suurin. Läpi kulkeva joki Sao Francisco on maan sivujoista yksi pisimmistä ja tärkeimmistä. 3160 kilometriä pitkästä joesta on suunniteltu tuotavan vettä neljään Brasilian osavaltioon. Brasiliassa ei sijaitse järviä kuin muutamia ja nekin ovat pieniä tekojärviä esimerkiksi Paranoa pääkaupunki Brasiliassa ja Guarapiranga Sao Paolossa.

D. Ilmasto

Brasilian pohjoisosassa sijaitsee maailman suurin sademetsäalue, Amazonin sademetsä. Sademetsä kattaa Brasilian pinta-alasta yli puolet sekä se myös peittää naapurivaltioidenkin pinta-alaa. Alueella lämpötilat ja sademäärät pysyvät suhteellisen korkeina läpi vuoden, joka on tyypillistä juuri alueelle vallitsevalle trooppiselle ilmastolle. Esimerkkinä sademetsä alueella lämpötila pysyy läpi vuoden noin 24-29 asteessa ja vuotuinen sademäärä on Amazon joen suisto alueella noin 4000 millimetriä ja itäisemmässä päässä noin 1000- 2000 millimetriä vuodessa.
Sademetsälle suotuisan ilmaston aiheuttaa sen läpi kulkeva päiväntasaajan alue, se aiheuttaa sen että valoa ja sitä myöten myös lämpöä riittää alueelle tasaisesti läpi vuoden. Lisäksi Brasilian ylänkö ja Guayanan ylänkö ympäröivät aluetta ja siten suojaavat sitä ilmavirtauksilta, jotka aiheuttavat lämpötilan ja sademäärän muutoksia.
Eteläisessä Brasiliassa sijaitseva Brasilian ylänkö alue on ilmastoltaan viileämpi joskin sielläkin kesällä (tammikuussa) lämpötila on keskimäärin 23 astetta mutta talvella (heinäkuussa) se laskee jopa 16 asteeseen. Sademäärä alueella vuodessa on keskimäärin 1300 millimetriä. Tämän aiheuttaa Atlantilta puhaltavat merituulet. Tämä on juuri tyypillistä subtropiikin ilmastoa.

Amazonin itä-ja eteläpuolella Brasilian koillisalueella on alue, jonka lämpötila liikkuu vuoden mittaan 12-24 asteen välillä aluetta kutsutaan myös nimellä Sertaoksi. Sen sademäärä vaihtelee myös paljon esimerkiksi joskus alueella sataa vain 260 millimeriä vuodessa, joinain vuosina sataa tulvimalla ja joskus kuivuus tekee alueesta miltei aavikkoa.

Brasiliassa ei juurikaan tavata myrskyjä mutta Amazon - joki aiheuttaa aina välillä tulvia sen alueella ja myös sivujoet tulvivat sen seurauksena.

E. Kasvillisuus

Brasilian kasvillisuus on suurimmaksi osaksi sademetsä ja kuivametsä aluetta. Yli puolet maan pinta-alasta kattavan Amazonin sademetsän kasvillisuus on hyvin tyypillistä sademetsä aluetta. Puulajeja on alueella runsaasti, 40-100, joillain kohdilla myös 300 yhdellä hehtaarilla. Puita on tosin hyvin vaikea tunnistaa sillä rungoissa ei ole kaarnaa vaan kuori on ohut. Tämä johtuu siitä, että puut eivät tarvitse suojaa kuivuutta tai kylmyyttä vastaan. Alue on hyvin nopeasti uusiutuvaa ja ravinteikasta, esimerkiksi pudonneiden lehtien ja puunrunkojenkin lahoaminen kestää kosteassa ja lämpimässä ilmastossa vain parista päivästä muutamaan viikkoon. Alueella vallitsee ikuinen kesä, koska kylmimmänkin kuukauden keskilämpötila on yli 18 astetta.

Brasiliassa esiintyy myöskin kuivametsä aluetta. Tätä tavataan juuri maan ylänkö alueella. Kuivametsien puut eroavat sademetsien puista sinä, että ne ovat niihin verrattuna kooltaan melko vaatimattomia. Puiden rungot ovat mutkaisia, haaraisia ja paksukuorisia . Eroja löytyy myös päiväntasaaja puoleisista ja kauempana päiväntasaajalta sijaitsevista kuivametsä puista. Lähempänä päiväntasaajaa on puita, jotka ovat ainavihreitä, tultaessa kauemmaksi päiväntasaajalta kuivakausi pitenee ja puista yhä suurempi osa varistaa siten lehtensä.

Aroja ja puoliaavikkoa sijaitsee Brasilian koillis osassa Atlanttin valtameren rannikko alueella. Tällä alueella kasvien lepokausi on pitkä. Se alkaa jo loppukesällä ja jatkuu läpi talven. Alueen kasvillisuus koostuu lähinnä heinistä ja ruohoista ja paikoittaisista pensaista. Kesä on kuuma ja talvi viileä.

F. Luonnon Tila

Amazonin sademetsän hakkuut ovat Brasilian luonnolle uhka. Hakkuut tuhoavat kasvien ja eläinten elinympäristöä ja siten vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Amazonin sademetsä on huvennut 10 prosenttia sen alkuperäisestä koostaan hakkuiden myötä. Hakkuiden yhä lisääntyvä määrä alueella johtuu isolti tavaroiden halvenneista hinnoista.

Ilma - ja vesisaasteet lisääntyvät myös kokoajan kasvavassa kehitysvaltiossa. Esimerkiksi Rio de Janeirossa ja Sao Paolossa kaivostoiminnasta johtuvat saasteet vedessä ovat jo todellinen ongelma. Myös yksityisautoilu aiheuttaa ilmansaasteita kaupunkialueilla.

Brasilian useat joet aiheuttavat eroosiota. Joet kuljettavat rapautunutta aineista eteenpäin ja kasaavat sitä lopuksi joihinkin paikkoihin. Amazon joen suussa on iso suisto alue minne joki on kuljettanut ainesta ja kasannut sitä loputa pieniksi saarekkeiksi. Massaliikunnot ovat Brasiliassa pienten korkeuserojen vuoksi vaatimattomia.

Tässä on kuva Amazonin sademetsän hakkuista. Amazonin sademetsistä 15 % on jo hävitetty ja rannikkosademetsistä 90%.

Väestö ja Talous

B. Väestön rakenne ja asutuksen sijoittuminen

Kuva Rio de Janeiron Kristus - patsaasta

Asukasluvultaankin Brasilia on suuri valtio. Asukkaita on noin 188 miljoonaa. Väestön kasvun arvio vuodelle 2007 CIA - The World Factbookin mukaan on 1,008 prosentti. Väestönkasvu on hidastumassa sille vuonna 2005 se oli vielä 1.06 prosenttia. Valtio on siis hidastuvan kasvun vaiheessa. Brasilian asukastiheys on 21, joka käytännössä kertoo, että esimekiksi kävelymatkat ovat pitkiä ja kunnollista joukkoliikennettä ei ole. Valtion sisällä asutustiheys on jakautunut niin, että sen kaakkois rannikko alueella sijaitsevat suurimmat kaupungit kuten Sao Paolo (10,9 milj. asuk.) ja Rio de Janeiro (6 150 000 milj. asuk.). Myös muita pienempiä kaupunkeja on rannikko alueella kuten Salvador ja Fortalenza. Syy asutuksen sijoittumiseen rannikolle on juuri siinä, että siellä on myös satama alueita, jotka ovat maan taloudelle ja hyvinvoinnille tärkeitä ja niinpä niiden ympärille on kehittynyt myös työpaikkoja ja asutusta. Brasilian sisämaassa suuria kaupunkeja ei ole paitsi itse pääkaupunki Brasilia. Muita kaupunkeja kuten Manaus ja Belem ovat sijoittuneet Amazon joen varrelle. Näilläkin alueilla juuri työ on saanut asutusta alueelle.

Brasilian kaupungistumisaste vuonna 2001 oli 87 prosenttia, tämä kertoo, että maa on vahvasti kaupungistuva. Asutuksen sijoittuminen kaupunkeihin tulee entisestään lisääntymään ja sitä myöten sisämaan alueet entisestään erakoituvat, hyvin yleinen kehitysmaan ilmiö ja myös jossain määrin myös ongelma, koska kaupungeista tulee yliasuttuja.

Arvioitu syntyneisyys Brasiliassa vuonna 2007 tulisi olemaan 16,3/ 1000 henkilöä, verrattaessa 2005 vuoteen luku on 0,5 yksikköä pienempi. Kuolleisuuden ennuste on 6,19 / 1000 henkilöä ja vuoteen 2005 nähden se on kasvanut 0,04 yksikköä. Elinajanodote Brasilialaisille miehille on 68,3 vuotta ja naisille 76,38 vuotta. Hedelmällisyys luku on 1,88. Elinajanodotekin on kasvanut, mikä kertoo että maa kehittyy parhaillaan. Lukutaitoisia maan väestöstä on 86,4 prosenttia.

Inhimillisen kehityksen indeksi Brasilialla on 0,792. Tällä luvulla maa sijoittuu sijalle 63 paremmuusluettelossa. Tämä luku kertoo, että Brasilian on kehityttävä vielä paljon tullakseen niin sanotuksi hyvinvointi valtioksi. Esimerkiksi Suomella HDI luku on 0,947. Valtion virallinen kieli on Portugali mutta siellä kuullaan puhuttavan myös Espanjaa, Englantia ja Ranskaa. Uskonnot jakautuvat niin, että 73,6 prosenttia on roomalaiskatolisia, 15,4 prosenttia protestantteja ja 7,4 prosenttia ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.

C. Liikenneyhteydet 

Brasilian maatiet osuudet ovat hyvin pitkiä. Kokonaisuudessaan maateitä on noin 1 750 000 kilometriä. Tiestöistä tosin suurin osa ei ole asfaltoituja, asfaltoituja osuuksia on vain noin 90 000 kilometriä koko määrästä. Sisämaassa tiestöt ovat usein hyvin huonoja ja vaikeakulkuisia. Maan tärkein maantieosuus alkaa aivan Etelä-Brasiliasta kulkien Porto Alegren läpi, siitä Sao Paoloon ja rannikkoa mukaillen aina Salvadorin yläpuolelle. Myös tärkeitä osuuksia ovat Salvadorin yläpuolelta sisämaahan jatkuva tiestö ja Brasiliasta sisämaahan lähtevä tie.

Rautateitä on valtiossa noin 30 000 kilometriä. Tärkeimmät rautatie osuudet sijaitsevat maan rannikko alueella kaupunkien yhteydessä. Ihmeellisin asia on, että kaupungista kaupunkiin ei juurikaan voi junalla matkustaa, koska kaikki yhteydet kulkevat sisämaahan päin tai muuten vähemmän asuttamalle alueelle.

Lukuisat joet mahdollistavat vesiliikenteelle todella hyvät mahdollisuudet. Amazonista virtaavat sivujoet yltävät aina maan pääkaupunkiin asti. Tämä esimerkiksi on raaka-aineiden kuljettamiselle hyvin käytännöllistä kun ne voidaan nopeasti kuljettaa sisämaasta suoraan merelle päin. Lukuisat vesiyhteydet ovat myöskin synnyttäneet useita satamia, suurimmat Atlantin valtameren rannikolla ja kaupunkien rannoilla. Pitkin rannikkoa satamia on useita.

D. Maatalous, kalastus ja metsätalous 

Valtion elinkeinorakenne jakautuu niin, että maataloutta on 10,1 prosenttia. Palvelut muodostavat elinkeinorakenteesta 51.3 prosenttia ja teollisuus 38,6 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Koska sademetsä alue kattaa Brasilian pinta-alasta yli puolet, jää alueelle vähän viljelylle suotuisia aluetta. Sademetsä alue ei ole viljelylle sopivaa sen kuumuuden ja epäterveellisyyden takia. Myös liikenneolot ovat vaikeat.

Brasilian viljellyin hyötykasvi on kahvi. Sitä viljellään Sertaon alueella ja Rio de Janeiron läheisyydessä sekä aivan Etelä-Brasiliassa. Kahvi tarvitsee kuuman ilmaston ja on herkkä hallalle, joten paikat ovat ihanteelliset kahvin kasvulle. Brasilia on kahvin kasvattajana tärkein ja suurin valtio koko maailmassa. Myös teetä ja maissia tuotetaan sisämaassa lehtimetsä alueella, koska ne saavat tarvitsemansa kuumuuden ja kosteuden siellä.

Brasilian metsätalous perustuu pitkälti sademetsä puiden hakkuuseen. Koska Brasilia on tärkeä huonekalujen valmistaja, tarvitaan puuta niiden valmistukseen. Puiden merkityksestä kertoo se, että vuonna 1997 sahateollisuus Brasiliassa hävitti 1,5 miljoonaa hehtaaria Amazonin sademetsää. Kalastus Brasilian taloudelle hyvin pieni osa ja sitä ei voida lukea tärkeäksi maan taloudelle.

Väestöpyramidit ennuste vuodelle 2025 ja vuoden 2000 väestöpyramidi. Vasemmalla puolella sijaitsee miesten osuus miljoonina ja oikealla puolella naisten osuus väestöstä.

 

Pyramidit kertovat, että vuonna 2000 Brasilia oli hidastuvan kasvun vaiheessa. 2025 ennuste kertoo, että Brasilia on väestön vähenemisen vaiheessa. Vanhuksia on entistä enemmän ja kuolleisuus kasvaa.