|
Kaapelin paksuus Virtajärjestelmän mallikaavio Liitännät Päävirtasulake Virran jakaminen Maadoitus Virtakondensaattori Lisäakku Vahvistimien teho syntyy jännitteen ja virran
tulosta. Eli jännite kertaa virta on teho. Tavallisten vahvistimien
hyötysuhde on noin 50 prosenttia. Tarvitaan siis kaksinkertainen o 13513s1818n ttoteho
antotehoon nähden. Koska auton laturista saatava jännite on vain 13.8
volttia, tarvitaan suuriin tehoihin suuria virtamääriä. Kaapelin paksuus Suuret virrat vaativat
kaapeleilta riittävän pinta-alan, jotta jännite ei laskisi entisestään.
Tarvittavaan kaapelin pinta-alaan vaikuttaa myös sen pituus. Mitä pidempi
kaapeli, sitä paksumpi sen tulee olla. Myös maadoituskaapelin tulee olla riittävän
kokoinen suhteessa virrankulutukseen ja kaapelin pituuteen. Samoin
yksittäisten vahvistimen liitoskaapelit mahdolliseen virranjakoblokkiin. Kaapelin "paksuus" ilmaistaan
sen poikkipinta-alana (mm2), ei siis halkaisijana. Jotkut
valmistajat ilmoittavat paksuuden yksikkönä "gauge". Ohessa
muunnostaulukko mm2/Gauge. mm2 Gauge
(AWG) 2-3 14 3-4 12 6-8 10 8-13 8 13-20 6 20-27 4 27-35 2 35-45 0 45-54 1/0 Virtajärjestelmän mallikaavio Liitännät Virta- ja maadoitusliitäntöjen tulee aina olla mahdollisimman
tiukkoja ja tukevia. Lähtien aina päävirtakaapelin liitoksesta akkukenkään ja
lopulta maadoituspisteen kiinnitykseen auton runkoon. Päävirtasulake Päävirtasulakkeen
tarkoitus on suojata virtakaapelia ja siten myös autoa oikosulun
aiheuttamalta palovaaralta. Päävirtasulaketta tulee käyttää aina! Se
asennetaan mahdollisimman lähelle akkua, näkyvälle paikalle. Päävirtasulakkeita on
pääasiassa kahta tyyppiä: lasiputkisulake (AGU) ja lattasulake (ANL).
Putkisulakkeita on saatavana aina 60 ampeeriin asti, lattasulakkeita saa jopa
300 ampeeriin asti. Paras vaihtoehto on ANL-lattasulake, koska se tarjoaa
erinomaisen kontaktin sulakepesään. Myös automaattisulakkeet ovat hyvä
vaihtoehto, mutta vain kalliimmassa hintaluokassa. Sulakkeen arvon on oltava
suurempi kuin suurin virrankulutus, mutta pienempi kuin kaapelin virransieto.
Itse kaapeli ei siis saa toimia sulakkeena. Sopiva arvo on virrankulutus +
20-30 ampeeria. Laskenta-ohjelma antaa suosituksen sulakkeen arvolle. Virran jakaminen Useamman vahvistimen järjestelmässä virta
jaetaan päävirtakaapelilta vahvistimille ns. virranjakoblokilla. Kaapelin
paksuus on oltava riittävä suhteessa virrankulutukseen ja kaapelin pituuteen.
Halvimmissa jakoblokeissa kiristysruuvit voivat olla liian heppoisia ja
jättää kontaktin löysäksi. Markkinoilla on myös jakoblokkeja, joissa on
sulakkeet. Nämä ovat tarpeettomia, jos vahvistimissa on omat sulakkeet. Näin
on lähes aina. Ylimääräiset liitokset ja kontaktipinnat voivat aiheuttaa
jännitehäviöitä. Maadoitus Maadoitukseen tulee
käyttää riittävän paksua kaapelia, koska maadoituskaapeleissa kulkee aivan
yhtä suuri virta kuin varsinaisessa (+) virtakaapelissa. Riittävä paksuus
voidaan arvioida samalla tavalla kuin virtakaapelinkin, virran määrän ja
kaapelin pituuden mukaan. Maadoitus tulee tehdä aina mahdollisimman lyhyellä kaapelilla
auton runkoon puhtaaseen metallipintaan. Tarvittaessa jakoblokin kautta
virtakondensaattorin miinusnapaan ja paksulla kaapelilla edelleen
maadoituspisteeseen Vastoin yleistä luuloa akun miinusnapa ei ole paras
maadoituspiste. Virtakondensaattori Virtakondensaattorin
tarkoitus on tasata vahvistimen äkillisten ja suurten virtapiikkien
aiheuttamaa jännitteenvaihtelua. Jos esimerkiksi mittari- tai ohjelmalähteen
valaistus vilkkuu bassojen tahdissa, on virtakondensaattori tarpeen. Kondensaattorin
kytketään aina mahdollisimman lyhyillä kaapeleilla vahvistimeen (-iin) ja sen
yhteydessä ei käytetä sulaketta (paitsi tietysti vahvistimen omat). Useamman
vahvistimen järjestelmässä kytkentä tehdään jakoblokkien kautta.
Laskenta-ohjelma antaa suosituksen virtakondensaattorin arvolle. Näin kondensaattoria
kytketään Kytkentöjä tehtäessä
tulee akun plus-napa aina irroittaa tai poistaa päävirtasulake sulakepesästä.
Virtoja takaisin kytkettäessä, kondensaattori latautuu ja tämä saattaa
aiheuttaa kipinöintiä. Tämä ei ole vaarallista, mutta kipinöinti voi polttaa
liitospintaan jäljen. Kondensaattori voidaan ladata täyteen ennen kytkentää
esimerkiksi 1 ohmin vastuksen kautta, jolloin kipinöintiä ei ilmene. Täyteen
ladattu kondensaattori ei ole sinänsä vaarallinen, mutta kytkentä väärinpäin
(+/-) tai napojen oikosulku aiheuttaa elektrolyytin purkautumisen
suojaventtiilistä. Ole siis huolellinen tehdessäsi kytkentöjä. Lisäakku Lisäakku voidaan
tarvita, jos järjestelmän virrankulutus on niin suuri, että laturi ei riitä
tuottamaan riittävästi virtaa järjestelmän vahvistimille. Tämä tarkoittaa
käytännössä sitä, että virrankulutus on jatkuvasti lähes kaksinkertainen
laturin kapasiteettiin nähden ja että järjestelmää kuunnellaan jatkuvasti
erittäin kovaa. Tilanne on kuitenkin harvoin tällainen ja järkevämpää on
asentaa järjestelmään kondensaattori tai muutama. Myös laturi voidaan vaihtaa
suuremmaksi. Lisäakkua voidaan tarvita silloin, jos kuunnellaan paljon auton
moottorin ollessa sammutettuna ("parkkipaikka-luukutusta"). Jos
lisäakku on kytketty oikein, käyttää äänentoistojärjestelmä vain sen
kapasiteettia ja auto oma akku mahdollistaa vielä moottorin käynnistämisen.
Yleensä lisäakkua (-ja) käytetään äänenpainekilpailuihin rakennetuissa
autoissa, joissa tarvitaan hetkellisesti erittäin suuria virtamääriä.
Kytkentä tehdään kuvan osoittamalla tavalla. Lisäakku kytketään vakioakun
rinnalle, mutta se erotetaan siitä tarkoitukseen suunnitellulla
kytkentäreleellä. Rele irrottaa auton pääakun stereojärjestelmästä kun
moottori ei ole käynnissä (ottaa kytkentäherätteen virta-avaimen
ACC-asennosta) ja vastaavasti kytkee kummatkin akut rinnan kun auto käy.
Akkujen latautumisen johdosta olisi suotavaa, että akut ovat ominaisuuksiltaan
ja tyypiltään mahdollisimman samanlaiset. Muuten voi käydä niin, että
esimerkiksi lisäakku latautuu ensin täyteen, mutta laturi jatkaa lataamista,
koska pääakku ei ole latautunut. Tämä voi kuivattaa lisäakun. Erotukseen
voidaan käyttää myös ns. isolaattoria eli diodisiltaa, joka eristää akut
toisistaan sähköisesti. Diodisillan haittana on pieni jännitteen lasku ja
siksi akut eivät tahdo latautua kunnolla ellei latausjännitettä nosteta
laturista. Jos lisäakku sijoitetaan etäälle pääakusta eli niiden välinen
kytkentä on pitkä ja saattaa altistua oikosululle, on kummatkin akut
suojattava asianmukaisilla sulakkeilla. Lisäakku voidaan sijoittaa
moottoritilaan (jos mahtuu) tai tavaratilaan. Jos lisäakku sijoitetaan
tavaratilaan, tulee sen latauskaasujen tuuletuksesta huolehtia hyvin. Usein
onkin suositeltavaa käyttää täysin suljettua kuiva-akkua sekä pää- että
lisäakkuna. Tavallisissa systeemeissä lisäakun käyttöä on syytä harkita
tarkkaan, koska ylimääräiset akut ovat vain lisäkuorma laturille ja vain
harvoin tarvitaan erittäin suuria virtamääriä. Silloinkin
virtakondensaattorit ovat paljon parempi vaihtoehto. Jos tapana on kuitenkin
soitella parkkipaikalla ja lähes säännönmukaisesti saa kavereilta ruinata
työntöapua, on lisäakku harkinnan arvoinen.
|
