WebQuest -ohjelman käyttö opetustilanteissa: vaikutusten analyysi

Gabriel Gorghiu , Laura Gorghiu , Víctor R. González², Alicia García de la Santa

 Science of Systems, Automatics and Informatics Department, Valahia University Targoviste,
18-24 Unirii Boulevard, 130082 Targoviste, Romania

CFIE Valladolid II -Teacher Training and Educational Innovation Centre-, Consejería de Educación, Junta de Castilla y León, C/Soto 62, 47010 Valladolid, Spain

Tässä artikkelissa esitellään WebQuest-tekniikan merkitystä ja käyttöä opetustilanteissa. Artikkeli perustuu About WebQuest -verkkokurssille osallistuneiden opettajien täyttämien kyselylomakkeide 24424d314y n analyysiin. About WebQuest -verkkokurssi kehitettiin eurooppalaisessa Socrates Comenius 2.1. -hankkeessa. Artikkeli painottaa tiettyjä WebQuest -tekniikan opettajille tarjoamia etuja ja opetuksen ja oppimisen prosessien laadun kehittymistä sekä valottaa joitakin hankkeen toteutusvaiheessa kohdattuja ongelmia ja ä WebQuest:in hyödyntämisen aikaperspektiiviin liittyviä tekijöitä opetustilanteissa.

Avainsanat WebQuest; vaikutus; opettajankoulutus;  Socrates hanke; Comenius 2.1

1. Johdanto

CFIE Valladolid II (Consejería de Educación de la Junta de Castilla y León) ja Valahia University Targoviste (Science of Systems, Automatics and Informatics Department) osallistuvat eurooppalaiseen Socrates Comenius 2.1 hankkeeseen nimeltä "Think, Construct and Communicate. ICT as a virtual learning environment" -(https://cfievalladolid2.net/thinkweb-), jonka koordinaattorina ja suunnittelijana ensin mainittu korkeakoulu toimii. Hankkeen päätavoitteena on edistää verkkopohjaista yhteistyötä erilaisten eurooppalaisten koulutus- ja opetusyksiköiden välillä (esiopetus, peruskoulu, lukio, yliopisto-opetus ja opettajankoulutus). Hankkeessa tuotetaan WebQuest:iin  [1] pohjautuva verkko-oppimisympäristö, jonka avulla kannustetaan opettajia (noin 300 osallistujaa eri kouluista eri puolilta Eurooppaa) käyttämään internetiä didaktisesti hyväkseen opetuksessa. Vuonna 2002 alkaneeseen kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuu kahdeksan korkeakoulua viidestä maasta.

"About WebQuest" -verkkokurssin kesto oli noin 40 tuntia, sisältäen johdanto- ja kurssin päätöstapaamisen. Kurssin jokaiseen toimintoon yhdistettiin tiettyjä tehtäviä. Osallistujat suorittivat tehtävät ja esittelivät keksimiään ratkaisuja sekä yhteistyössä keskenään että kurssituutoreiden aloittamissa keskusteluissa. Kurssi suoritettiin kokonaisuudessaan verkossa BSCW-ryhmätyöalustalla [2]. Lopulta kun verkkokurssin kaikki tehtävät oli suoritettu, yrittivät kurssin osallistujat kehittää ja viimeistellä oman WebQuest- projektinsa, joka liittyisi heidän omaan opetusalaansa sekä soveltuisi kyseisen maan kansalliseen opetusohjelmaan.

2. Materit ja metodit

WebQuest ja opetustekniikat

Internetistä löytyy tärkeitä WebQuest-tekniikkaa kuvaavia artikkeleita, mutta Bernie Dodge, WebQuestin kehittäjä on kuvannut siihen liittyvän tekniikan parhaiten. Hän määritteli WebQuestin "kysely-orientoituneeksi toiminnaksi, jossa osa tai kaikki se tieto, jonka kanssa oppijat ovat vuorovaikutuksessa löytyy internetin tarjoamista resursseista"[3].

WebQuest:ia käytetään jotta oppijan aika voitaisiin hyödyntää tehokkaasti ja tiedon hankinta ja integrointi sekä tiedon jalostaminen onnistuisi hyvin. WebQuest:illä työskentelyn jälkeen oppija on painiskellut uuden tiedon kanssa ja ymmärtänyt siitä merkittävän osan [3]. WebQuest auttaa osallistujia saavuttamaan sekä kriittisen ajattelun että analyysitaitojen kannalta tärkeitä tavoitteita. Kyselytekniikalle ja konstruktivistiselle ajattelutavalle pohjautuva WebQuest sisältää yhteisöllistä oppimista ja opiskelijoiden yhteistyötä ryhmissä. Lisäksi WebQuestin ja multimediateknologian välillä on vahva side, joka tarjoaa tärkeän mahdollisuuden internetin hyötykäyttöön opetuksessa.

Useat internetsivut esittelevät WebQuest tekniikkaa ja tarjoavat esimerkkejä sen hyödyntämisestä. WebQuestin ymmärtämisen ja dokumentoinnin tulisi kuitenkin alkaa suosituimmasta tätä tekniikkaa esittelevästä nettiosoitteesta - https://webquest.sdsu.edu/ Tästä osoitteesta löytyy monia hyödyllisiä esimerkkejä, jotka on ryhmitelty eri alueita ja opetustasoja käsittävään matriisiin.

"About WebQuest" -verkkokurssin organisointi

Eurooppalaisen Socrates Comenius 2.1 "Think, Construct and Communicate. ICT As a Virtual Learning Environment" -hankkeen kehittämä "About WebQuest" -kurssi luotiin ensimmäistä kertaa 30 tuntia kestäväksi verkkokurssiksi. Kurssi kehitettiin yhteistyössä ala- ja yläasteen, lukion opettajien sekä opettajaksi opiskelevien kanssa. Kurssin englanninkielinen versio käännettiin ja sovellettiin kunkin osallistuvan maan kansallisiin erityispiirteisiin. Kurssi järjestettiin hyödyntäen Basic Support for Cooperative Work (BSCW) -oppimisympäristöä. Tästä syystä hankkeen osallistujat päättivät laajentaa verkkokurssin kestoa 10 tunnilla. Tämä aika käytettiin BSCW-ohjelman käytön lyhyeen esittelyyn. Verkkokurssi sisälsi toimintoja jotka johdattivat BSCW-ohjelman käyttöön, WebQuest-metodologiaan ja WebQuestin rakenteeseen, joka puolestaan koostui johdannosta, tehtävistä, tietolähteistä, prosesseista, arvioinnista ja yhteenvedosta.

Lisäksi kurssiin sisältyivät alku- ja loppuarviota varten laaditut kyselylomakkeet. Kurssin suorittaakseen jokaisen opettajan oli luotava oma WebQuest-kurssi aiheesta, joka liittyi hänen omaan opetusalaansa. BSCW-ohjelmaa käytettiin tuutorien ja kurssin osallistujien väliseen yhteydenpitoon. Kurssin osallistujien piti myös ratkaista tiettyjä tehtäviä, jakaa kokemuksiaan toisten osallistujien kanssa ja keskustella tietyistä aiheista verkko-oppimisympäristössä.

3. Tulokset ja keskustelu

Hankkeen jokainen partnerikorkeakoulu kehitti kaksi versiota verkkokurssista. Näille kahdelle kurssille on osallistunut 323 henkilöä, mutta vain 185 heistä on suorittanut kurssin sen tavoitteiden mukaisesti. Verkkokurssin kolmatta versiota kehitetään parhaillaan hankkeeseen osallistuvissa korkeakouluissa. Ensimmäisen version jälkeen verkkokurssin sisältöä kasvatettiin ja kolmatta versiota varten luotiin ilmainen oppimisalusta kurssia varten.

Suurin osa kurssille osallistuneista opettajista loi oman WebQuestin, käytti sitä omassa opetuksessaan ja täytti hankepartnereiden kehittämän kurssin vaikuttavuutta arvioivan lomakkeen. Tässä kappaleessa esitellään näistä lomakkeista saatua tilastollista tietoa. WebQuest-metodologiaa käytettiin hankkeen ansiosta kaikilla kouluopetuksen tasoilla: lastentarhoissa, ala- ja yläasteilla sekä lukioissa. Prosessiin osallistui yli 3.000 oppilasta.

Jotta saataisiin selville mitä WebQuest-tekniikan käyttö tarkoitti itse kullekin opettajalle, heitä pyydettiin kuvaamaan määrällisesti WebQuest-tekniikkaa inspiraation lähteenä.

Kuviossa 1 esitetään opettajien vastaukset tilastollisessa muodossa. Ne paljastavat, että 83 prosenttia opettajista piti tekniikkaa joko hyvänä tai erinomaisena inspiraation lähteenä. Tämä korkea prosenttimäärä kertoo, että eri aloilta olevat ja koulutuksen eri asteille soveltuvat, kurssille linkitetyt WebQuest -esimerkit muodostivat tärkeän tietolähteen josta jokainen opettaja löysi uusia ja perinteisestä poikkeavia ideoita oman opetuksensa kehittämiseen. 16 prosenttia vastaajista piti kurssin tekniikkaa tyydyttävänä inspiraation lähteenä ja vain 1 prosentti oli tyytymätön tekniikkaan.

Kuvio. Opettajien käsitykset WebQuest-tekniikasta inspiraation lähteenä

Kuvio 2 kuvaa opettajien käsityksiä WebQuest-tekniikasta oppimis- ja opetusmetodina. Voidaan todeta, että WebQuest-tekniikkaa pidetään hyvänä oppimismetodina: suurin osa vastanneista opettajista (94%) kertoi tekniikan tuottavan erinomaisia ja hyviä tuloksia. Opetusmetodina WebQuest-tekniikka

nähtiin toisin: sitä piti erinomaisena opetusmetodina vain 13 prosenttia vastaajista ja hyvänä 40 prosenttia vastaajista. Loput 47 prosenttia oli tyytyväisiä tai tyytymättömiä uuteen tekniikkaan. Nämä tulokset voivat liittyä opettajien omiin tietokonetaitoihin opetustilanteissa. Osa heistä oli kyllä kuullut verkko-opetusmetodeista aikaisemminkin, mutta he eivät olleet kovin hyviä tietokoneen käyttäjiä, joten he pelkäsivät uusien informaatioteknologiaa hyödyntävien menetelmien käyttöä luokkatilanteessa.

a) b)

Fig. 2 Rates for WebQuest as a learning (a) / teaching (b) method

Alla olevissa kuvioissa esitellään analyysiä WebQuest-tekniikan käytöstä metodina, joka integroi internetin tarjoamat mahdollisuudet oppimisprosessiin ja parantaa oppilaan opiskelutaitoja. Kuvio 3 a) kertoo, että 71 prosenttia opettajista piti tätä metodia erinoimaisena tai hyvänä työkaluna internetin hydyntämiseksi oppimisprosessissa. On huomattavaa, että lähes 50 prosenttia vastanneista opettajista piti WebQuest-tekniikkaa erinomaisena tapana käyttää internetiä oppimisessa. Sen avulla oppilaat voivat löytää internetin tarjoamat mahdollisuudet vaihtoehtoisena tietolähteenä. Erityisesti ala-asteen opetuksessa internetistä löytyviä lähteitä voidaan käyttää kuitenkin käyttää yhdessä kirjojen ja muiden fyysisesti oppijan käytettävissä olevien tietolähteiden kanssa. Toisaalta 29 prosenttia opettajista piti WebQuest-tekniikkaa vain tyydyttävänä metodina internetin hyödyntämisessä oppimisprosessissa. Oppilaiden tietotasolle soveltuvien ja verkosta saatavilla olevien resurssien puutteellisuus, erityisesti joillakin kansallisilla kielillä kuten puolaksi ja romaniaksi, voi selittää tätä tulosta. Toisaalta kukaan osallistujista ei pitänyt WebQuest-tekniikkaa epätyydyttävänä keinona integroida internet oppimisprosessiin.

Kuvio 3 b) kertoo, että 86 prosenttia opettajista piti WebQuest-tekniikkaa erinomaisena tai hyvänä ja vain 16 prosenttia tyydyttävänä metodina oppilaiden oppimistaitoja kehittämisessä. Tämä tilasto korreloi oppilaiden oppimistulosten kanssa ja koska tulokset olivat hyviä, suurin osa opettajista piti tekniikkaa hyvänä tai erinomaisena oppimismetodina (kuten kuviosta 2 a käy ilmi).

a) b)

Kuvio 3 WebQuest-tekniikan arviointi keinona integroida internet oppimisprosessiin (a) ja keinona edistää oppimiseen liittyviä taitoja (b)

Kuvio 4 kertoo, kuinka suurin hyöty WebQuest-tekniikasta saatiin oppilaiden motivaation ja yhteistyön paranemisesta. Muut arvioidut asiat olivat oppilaiden käytöksen laatu, opetuksen laatu, opetustilanteen järjestäminen ja oppimistulokset. Tätä tosiseikkaa selittävät oppilaiden aktiivinen toimijuus oppimisprosessissa ja erilaisten roolien omaksuminen WebQuest-ympäristössä. Tulokset näkyvät toisaalta kasvaneena oppimismotivaationa ja toisaalta yhdessä ratkaistavien tehtävien päämäärätietoisessa toteutuksessa ryhmänä. Oppilaat innostuivat sovittujen roolien toteuttamisesta ja ryhmän jäsenten välisestä luottamuksesta ja oppivat sitä kautta helpommin.

Hyvä parannus on nähtävissä myös oppilaiden käytöksessä, opetuksen laadussa ja opetustilanteen järjestämisessä. Opettajat eivät raportoineet minkään kysytyn tekijän osalta laadun heikkenemistä.

Kuvio 4 Tilasto laadun arviointiin liittyvistä tekijöistä WebQuest-tekniikan käytön yhteydessä opetustilanteissa.

Opetuksen toteutusvaiheessa opettajat kohtasivat vain vähän vastoinkäymisiä opetuksen järjestämisessä, oppilaiden toimien seuraamisessa, resurssien käytössä, standardien saavuttamisessa, arvostelussa tai luokkatilanteen hallinnassa. Kuvio 5 kertoo näiden vastoinkäymisten yleisyydestä. Alle 10 prosentilla opettajista oli vastoinkäymisiä erittäin usein ja lähes 20 prosenttia usein. On huomionarvoista, että noin 80 prosenttia opettajista ilmoitti, etteivät he olleet kohdanneet mitään ongelmia, tai ne olivat harvassa. Joka tapauksessa suurin osa kohdatuista vastoinkäymisistä liittyi käytetyn internetliittymän resurssointiin.

Kuvio 5 Opetustilanteissa WebQuest-tekniikan käytössä kohdattujen vastoinkäymisten yleisyys.

Lopuksi, kuvio 6 kuvaa opettajien aikeita jatkossakin hyödyntää WebQuest-tekniikkaa opetustilanteissa. 10 prosenttia uskoo käyttävänsä WebQuest-tekniikkaa kerran vuodessa. Tätä matalaa prosenttia selittää se, että he käyttänevät pidempiä WebQuest-opetustapahtumia, jotka voivat kestää jopa kolme kuukautta. Loput 90 prosenttia jakautuu kolmeen lähes yhtä suureen osaan, joista yksi osa uskoo käyttävänsä WebQuest-tekniikkaa kerran lukukaudessa, toinen useammin kuin kerran lukukaudessa ja niin usein kun se on tarpeellista.

Kuvio 6 Opettajien aikomus käyttää WebQuest-tekniikkaa jatkossa opetustilanteissa.

4. Johtopäätökset

WebQuest-tekniikan käyttö sisältää yhteistyössä oppimista ja pakottaa oppilaat toteutamaan projekteja ryhmissä. WebQuest-tekniikan vaikuttavuudesta luokkatilanteissa kertovat tulokset osoittivat, että WebQuest on merkittävä inspiraation lähde opettajille, sovelias opetuksen ja oppimisen metodi ja keino integroida internet oppimiseen. Eräs suurin hyöty WebQuest-tekniikan käytöstä saatiin oppilaiden motivaation ja ryhmätyön lisääntymisestä. Opettajat kohtasivat vain vähäisiä vastoinkäymisiä kurssien aikana. Näistä koetuista hyödyistä johtuen suurin osa opettajista päätti käyttääWebQuest-tekniikkaa opetuksessaan myös jatkossa.

Kiitokset Euroopan komission kouluosaston Socrates-ohjelmasta rahoitettu 106469-CP-1-2002-1-ES-COMENIUS-C2.1 -hanke on rahoittanut tätä työtä. Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuvia yhteisesti hankkeen hyväksi tehdystä työstä.

Lähteet

B. Dodge, "WebQuests: A Technique for Internet-Based Learning", Distance Educator 1 (2), (1995), p. 10

W. Appelt, "WWW Based Collaboration with the BSCW System", Proceedings of SOFSEM'99, Springer Lecture Notes in Computer Science 1725 (1999), p. 66

B. Dodge, "Some Thoughts About WebQuests", https://edweb.sdsu.edu/courses/edtec596/about_webquests.html.